Treenivideo

http://m.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3Dm0bxBdrzK2c%26feature%3Dyoutu.be&h=MAQFUHKmg&s=1

Tässä treenirata noin kuukausi sitten Iitun harkoissa Somerolla. Kiitos Elli videosta, Niko taas kuvaajana :-)

Kommelluspäivä ja eka metri

Tää päivä oli taas niitä että yhtä vastoinkäymistä seuras toinen... ja kolmas.... Aamusta piti ajoissa rientää aamutalliin jotta saataisiin kisoihin pakattua klo 9. Matti lähti traktorilla hakemaan pikkupaaleja ladolta ja soittaa kohta että nafta loppui juuri sinne ladon päähän noin kilsan päähän. Siinä sitten edestakas ajeltiin kanisterin ja isännän kera. Matkaan päästiin kuitenkin melkein aikataulussa. Perillä Prinsessa otettiin ensin pois autosta kun sen hommat 70 ja 80 luokat Ellin kanssa (lisää Ellin suorituksista http://hulluutouhuu.blogspot.fi). Ei mittään probleemaa. Mutta kun Prinsessan suoritusten jälkeen lähti autosta toinenkin tammoista ulos meni Hopposella herne nenään, ei Salama-ruuna enää riittänyt autokaveriksi. Hän loikkas notkeana poikana puomille. Sen verran iso poika on että puomi oli ihan mahan alla ja sekä etuset että takaset maassa, pienemmillä hevosilla yleensä jää puomi etukainaloihin. Oli aika painiminen että saatiin pois... Hevosella ei haavereita ja Matti sai talutella kun mä juoksin auttamaan Elliä Saran verkassa. Ja tutustumaan omaan ekan luokan rataan 90cm. Fiilis oli aika huono, jalat vaan tärisi puomipainimisen jäljiltä. Ja verkassa hevonen oli kuin kuuma peruna, vaahtos vaan ja viskoi päätään. Taitaa olla Hopposella kevättä rinnassa, harmitti kun viime treenissä oli aivan eri hevonen. Itse 90cm rata oli aivan kauhea, hevosta ei pystynyt ratsastamaan ollenkaan, kunhan kääntelin ja yritin hillitä. Hypyt lähti mistä sattui mutta en pystynyt yhtään vaikuttamaan ja Hopposen mielestä esteet oli sen verran pieniä ettei sen niin väliä mistä ne loikkaa... Puhdas rata myös uusinnasta mutta tahdista ja rytmistä ei tietoakaan. Olin jo 90 verkassa melko varma että jätän metrin tällä kertaa vielä menemättä mutta radan jälkeen tuli joku ihme sisu kohtaus että nyt se perskeles mennään vaikka väkisin kun täällä ollaan ja saan ainakin hevosta väsytettyä, treenin kannalta rata ilman tulostavoitteita (menestystavoitteita meillä ei vielä ole ollenkaan, tarkotan lähinnä että sellainen fiilis että mulle oli aivan sama vaikka kaikki esteet putoais...). Metrin rata menikin sitten paremmin ainakin omasta mielestäni, hevonen oli paikoin jopa ihan ratsastettavissa ja saatiin ainakin osa ihan hyviä hyppyjäkin. Vaikka rata oli eri kuin edellisellä radalla oli siinä muutamia samoja linjoja (mm. sarjalta lävistäjälle) joiden sujuvuutta oli hyvä verrata. Tultiin muutamille esteille ihan pokkana väärässä laukassa, hevonen ei ollut niin kuulolla että olisin edes yrittänyt vaihtaa, olis kuumennut siitä vaan enemmän. Niitä pitää nyt ruveta treenaamaan ihan todella kun kenttä sulaa. Syksyllä vaihtui ihan hyvin mutta talven aikana vaihdot ruostuneet, eipä niitä olla juuri päästy tekemäänkään. Yksi tyhmä puomi tuli metrin uusinnassa alas, sarjan viimeinen pysty johon tultiin vielä sillä kerralla ihan hyvin mutta oli vissiin ratsastajan ja hevosen mielestä niin pieni että molemmat aliarvioitiin. Ja alettiin olemaan aika väsyneitä, radan toiseksi viimeinen este. Sijoitus kolmas viidestä. Tästä on hyvä jatkaa, ei tuo metri korkeutena tuntunut muuta kuin paremmalta 90cm:iin verrattuna, melkein sellainen olo että 110 sujuisi paremmin kuin 90, hevonen toimii isommilla niin paljon paremmin. Ja isompia ulkokenttiä odotellessa, saa mennä isommassa pyörivässä laukassa! Ja kommelluksethan ei loppuneet tähän :) Kotona vietiin Hopponen suoraan kotipihaan ensin ja Matti peruutti kuokin vähän liian lähelle reunaa ja siihenhän se jäi, puoliksi tielle. Ei kun koko lasti ulos autosta ja taluttaen loput kotiin. Eihän se ole kuin muutama sata metriä mutta kyllä vähän hymyilytti. Ja poijjaat traktorin kanssa saivat tovin irrotella autoa.

Kuvat Niko Hyvönen

Harjoitusravin hinkuttamista...

Juu, siis vähän ahdistaa aina nämä kouluratsastusharjoitukset. Ei meinaa kärsivällisyys riittää. Opettaessa ei sellaista ongelmaa ole, ihan hyvällä mielellä ja kärsivällisyydellä kouluhommia opetan. Mutta Satu on aivan huippu valmentaja! Oikeasti uskomaton, en olis ikipäivänä uskonut että pystymme Hoppusen kanssa liikkumaan harjoitusravissa monta monta kierrosta putkeen. No aikamoista mummoravia mutta kuitenkin :). Satun sanoin, tuon hevosen kun vaan saa pysymään rauhallisena voi sillä tehdä mitä vain eli ennemmin tässä vaiheessa mummoravia kuin ottaa riskejä että hevonen katoaa alta. Mentiin ensin pitkään käyntityöskentelyä, ympyrällä, täyskaartoja ja pysähdyksiä, pari peruutustakin. Hoppunen ei stepannut juuri kertaakaan, ihanaa että ollaan päästy siitä eteenpäin. Sitten siinä harjoitusravissa samoja juttuja. Niina oli kuvaamassa ja kuvista näin helposti itse ne virheet mitä Satu toisteli, istun ihan venkurassa... Vasen käsi on miltei koko ajan alempana kuin oikea, ihan hartiasta asti. Ja vasen jalka ylempänä jolloin paino valahtaa oikealle, takaapäin katsottunakin ihan mutkalla, aaarg... Eilen oli se Terhin pitämä kenttäratsastusluento. Kauhia into tuli siitä päästä kenttäkisoihin, kuulostaa niin huisin erilaiselta ja Terhin sanoin, adrenaliinit virtaa siinä lajissa varmasti. Eli nyt motivoi treenaamaan koulua kun haluan siellä kenttäkisoissa tulosta :)

Linkki Terhin sivulle

Terhi treenaa: sh ori Hoppunen

Linkissä kuvia Terhistä ja Hoppusesta. Terhi on pari kertaa käynyt Hoppusta ratsastamassa, valitettavasti nyt menetämme hänet maailmalle. Toivottavasti saadaan vielä Hopposen selkään jos malttaa palata Suomen maalle. Huomenna Terhi pitää seuramme järjestämän kenttäratsastusluennon, tulee meille niiin tarpeeseen.

Hyvinkin hyvä hevonen estetreeneissä

Vaikka oli pari viikkoa hyppytaukoa oli Hoppunen tosi kiva heti alusta lähtien, jopa puomiharjoituksissa ihan kuulolla eikä porskuttanut omiaan niin kuin yleensä. Alkuverkassa mentiin jopa pätkiä ihan kohtuullista harjoitusravia, alkaiskohan kouluharjoitukset tuottamaan tulosta? Satulta saadaan siihen suora tuomio keskiviikkona... Päivän varsinainen tehtävä alkoi päädyssä voltilla laukassa kavaletin kera jonka jälkeen siirtyminen raviin. Ravissa sisään pitkän sivun jumppasarjalle jossa oli kaksi pystyä ja viimeisenä okseri. Taas sen jälkeen toiseen päätyyn laukkaympyrä kavaletilla ja siitä lävistäjälle pysty ja vielä yksi ympyrä kavaletilla. Korkeimmillaan okseri ja lävistäjän pysty oli meillä 105cm korkeudessa ja ihmeen helpolta tuntui aikaisempiin kertoihin verrattuna. Ehkä tädilläkin alkaa pikkuhiljaa löytyä taas kadotetut hyppytaidot, ainakin koitan niin toivoa. Oli valtavan kiva päästä taas hyppäämään ja ens perjantain kisoja todella odotan innolla! Meillä oli kyytissä mukana Elli Saran kanssa ja mukana tunnilla oli kolmas ratsukko jonka hevonen oli myöskin tamma. Sara tuli kauheaan kiimaan jo menomatkan aikana ja tämä toinenkin tamma tykkäs Hopposesta niin paljon että valmennuksen kaupanpäällisinä taisivat saada kotiinviemisinä kiimasen tamman... On se Hopponen niin miestä :) No Saran innostumisesta oli iso hyöty siinä että Hoppunen käveli kuokin kyytiin takaisin lähdettäessä ihan suoraan kun Sara sieltä huuteli. Yleensä joudutaan silmät peittämään :)

Kisaäitinä

Eilen oli Merjantallilla seuraestekilpailut joihin lähti sen verran paljon tuntilaisiamme että katsoin parhaaksi lähteä mukaan kisaäidiksi enkä laittaa laumaa Matin kanssa kisoihin. Mukana tuntihevosista oli Fay ja Prinsessa, lisäksi kyydissä talliltamme Miia ja Salama. Kisat oli mukavat, tooosi hyvä puffetti! Mitähän kaikkea tuli mässäiltyä, ainakin tonnikalatäytettyjä croissanteja, pizzapaloja ja aivan ihania marenkikakkusia missä päällä kermavaahtoa persikanpaloilla, namia. Sitten itse kisoihin.... Meidän ratsastajista Sini-Tuulilla ja Sonjalla oli ensimmäiset kisat tallin ulkopuolella ja vähän taisi tyttöjä jännittää. Hyvin molemmat suoriutuivat, Sonja sai ruusukkeenkin kotiin. Fayllä iski rimakauhu isommassa luokassa Irinan kanssa ja kunnon kanustuksista huolimatta matka tyssäsi kakkosesteelle. Irina otti muksahduksen terveellä tavalla, heti kyseli seuraavia kisoja missä aikoo kuulemma pysyä selässä ;). Ina ja Rinsessa saivat 70cm luokassa tosi hyvän radan, viimeiselle esteelle tulivat ainoastaan vähän töppölaukassa ja tuli siitä yksi kielto. Miialla ja Saldella meni 90cm rata tosi upeasti, Miia uskalsi uusinnassa toteuttaa oikotiesuunnitelmat (joihin mä en ois ikipäivänä Hoppusella kyennyt) ja ratsasti ylivoimaiseen voittoon! Metrissä oikotie kostautui yhdelle esteelle uusinnassa ja yksi puomi tuli alas. Hyvä metrin rata silti. Miian kanssa palkintojen jakoon pääsi 90-luokassa seurastamme Sani ja Enkeli joille erityisesti onnea hyvästä metrin radasta! Kisojen jälkeen kävin ratsastamassa Hopposen josta ei sen enempää, joskus on sellaisia päiviä että ratsastus jää lähinnä liikutukseksi...Taisi kisapäivä viedä ratsastajan energiat. Mutta tänään vihdoin valmennukseen, illalla Somerolle Iitulle hyppäämään

Valmennus väliin... taas...

Huonosti sujuu nyt valmentautuminen, taas peruuntui meidän kohdalta. Jos ei kenkä puutu tai muuta hässäkkää niin nyt Satu soitti että maneesi pölyää niin paljon ettei kannata tulla. Tulee keskiviikkona päivällä meille päin, saadaan yksi valmennus edes ennen ensimmäisiä koulukisoja joihin tänään ilmoittauduimme. Koulukisat on pääsiäismaanantaina Kotimäessä, ratana simppeli helppo C:2. Tämä avoin ratsukoille jotka eivät ole startanneet heB-luokkia. Samalla ilmoittauduin toisiin estekisoihimme pitkäperjantaille Kaarinaan luokkiin 90cm ja 100cm. Eka metrin ratamme, hui! Tässä linkki kuukauden takaisiin Kiiran ottamiin valmennuskuviimme http://kipun.kuvat.fi/kuvat/mylverintalli+!+/ori+Hoppunen/

Jumbopää

Tilasin Hööksistä pojalle uudet suitset kouluhommia varten. Ja koska estesuitsemme on viimeisissä rei'issä ja vähän sellaiset naftit. Eli x-fullia kooksi ja innoissani tänään avaiin paketin ja sovittelemaan. Eikä meinanneet mennä päähän, viimeisissä rei'issä nämäkin ja vähän siinä rajoilla että ovatko liian pienet nämäkin.... Tietääkö joku mistä saisi vielä isompia päävehkeitä? Tänään on myös soiteltu ympäri hevostarvikeliikkeitä ja metsästelty pojalle maanantaina hankitreeneihin kadonnutta etukenkää. Hoppusella pg-kengät ja kun popo vielä melkosen iso niin sen verran harvinainen ettei keltään löydy hyllystä.Ostettiin sitten raviradalta ihan tavalliset ratsukengät kokoa 5 ja lyötiin ne alle. Hyvinhän se niilläkin meni kun kävin iltaratsastuksella. Mentiin ihan perusjuttuja käynnissä ja ravissa. Edistystä on siinä mielessä että poika ei stressaa kouluharjotuksista enää juurikaan. Ennen meinaan hikosi ihan vaahtoon kun sähelsi niin paljon. Huomenna mennään Hevossaaren maneesille Satun kouluvalmennukseen.

Hoppusen oma blogi

Tervetuloa lukemaan meidän treeneistä ja kisoista. Lupaan laittaa vähemmän kuvia ja päivityksiä faceen ihmisten piinaksi, sen sijaan kiinnostuneet voivat käydä täältä katsomassa. Lisäksi tänne kirjoittelen juttuja yleensäkin ratsastuksesta ja minulle voi tänne laittaa kysymyksiä vaikka meidän ratsastustuntilaiset jos on joku mieltä painava kysymys koskien esim. istuntaa, jalustimien jalassa pysymistä tai ihan mitä vain. Jos en osaa vastata kysyn viisaammilta ;)