Pari kuvaa Ypäjältä

Kuvaaja Elli Eskola

Välikuolema

Minun maanantaikuolema ei johdu viikonlopun rillutteluista vaan turvekarsinoiden patjojen tyhjennyksestä... Olen siis koko päivän talikoinut patjoja kottikärryyn ja kottikärryllisiä on tullut varmasti puolen sataa. Ja tätä hommaa riittää vielä moneksi päivää. Ja lisäksi tarhojen siivousta riittää, ne saa sentään suoraan talikoida traktorin kauhaan. Pitää vaan ajatella positiivisesti, hauis kasvaa (jos siis haluat että sinunkin hauis kasvaa niin mukaan vaan ;) ). Ja onhan nyt kiva touhuilla kun ei tarvitse enää toppahaalaria kiskoa niskaan. Ja maistuu väliaikatee pikkasen hyvältä kun huhkinut ensin itsensä ihan loppuun. Tuntien pitoon pitäisi kohta lähteä, innokkaat ponitytöt odottaa. Ponitytöillä on tänään varmasti kierrokset korkealla kun sunnuntaina avoimien ovien päivässä kisat. Ja kisoihin kun nyt pääsee ilmoittautumaan ilmoitustaulun listalle, on kovat spekulaatiot kuka menee milläkin ponilla yms :) Nämä on niin ihania! Jos itselle kisat on tärkeitä ja niitä odottaa niin se on vielä kymmenkertainen näillä pienillä. Usein kerron ensimmäisiä kisoja jännittäville tytöille tarinaa jo useamman vuoden takaa kun vieläkin oppilaanani oleva, nyt jo isompi tyttö, oli tulossa ensimmäisiin kisoihinsa. Ja tytön äiti soittaa minulle aamulla että mitäs nyt tehdään kun tyttö on teljennyt itsensä kaappiin eikä suostu tulemaan sieltä ulos! No saatiin suostuteltua tyttö ulos kaapista kisoihin ja hänhän voitti koko luokan. Minäkin odotan jo keskiviikon Salon kisoja ihan kauheesti! Sitä ennen tosin huomenna jännitettävää ravipuolella kun Hirmunen koelähdössä ja Ville startissa. Hopponen on saanut eilisen ja tämän päivän huilailla tarhassaan, piehtaroida mudassa yms. Huomenna pitää keretä selkäänkin jossain välissä.

Huomenta

Huomenta ja hauskaa sunnuntaita kaikille <3 nim. ansaitut porkkanat

Ekat kansalliset nuuhkittu

Kauhiast jännitti, heräilin jo viideltä kurkkimaaan kelloa josko jo sais lähteä kisaamaan. Mä niin rakastan kilpaurheilua, oli sitten laji kuin laji, saappaanheittokin kelpaa. Yritin tehdä hienot letit Hopposelle, etutukassa pysyikin kisan ajan mutta harjan letti levahti jo ennen verkkaa. Ajattelin että olis ollu poissa ohjista mutta kun letitettävä ei oikein malttanut olla paikoillaan... Oltiin Ypäjällä sopivaan aikaan, kerettiin katsomaan muutama ratakin. Sitten olin menossa maneesiin verkkaamaan niin verkkavalvoja ilmoitti että meidän luokkaa ennen hyppää vielä 30 nuorta hevosta. Että mee vaan kävelemään. No mähän menin sitten ulos kaikes rauhas kävelemään. Ja siellä kävellessä jonkin ajan kuluttua kuulutettiin että sitten viimeinen lähtijä jonka jälkeen Seilinpoikacupin rataantutustuminen, MITÄ HITTOA! Meikäläinen kolmas lähtijä ja tasan vasta kävellyt. Suhasin sitten nopeasti kurkkaamaan radan, kiertämiseen ei varsinaisesti ollut aikaa joka sitten kostautui radalla. Ja äkkiä hepan kyytiin ja pari hyppyä ottamaan maneesille. Aika sähellyksellä mentiin verkka ja kaikki varmuus karisi siinä vaiheessa, ärsyttävää kun oli niin hyvä fiilis ennakkoon. Itse rata alkoi hyvin, viitosena oleva sarjakin tuli ihan hyvin. Kuutoseste oli katsomon edessä oleva Kingslandokseri johon lähestyttiin huonosti ja hypättiin juuresta, sen jälkeen mulla olikin loppuradan jalkkarit tyylikkäästi kantapäissä... Tollasta sattuu harvemmin treenikengissä mutta noissa saappaissa ei jalkkarit pysy ihan niin napakasti, tarttis varmaan ratsastaa niillä enemmän. Loput kaksi rämmittiin vähän huonommalla tyylillä. Kasieste oli perusradan viimeinen ja olin varma että meillä oli tullut kaksi puomia alas, lopetin ja ratsastin ovelle ihmetellen tosin kun tuuttausta ei kuulunut. Olisko pitänyt siinä kohtaa vaikka miettiä mahtoiko ne sittenkään tulla alas ja vaikka jatkaa ratsastusta??? Hmmm. Kävin vielä tuomaritornissakin varmistamassa että ootteko ihan varmoja ettei puomeja tippunut. Eli tulos perusradalta 0 vp ja uusinta keskeytetty. Sijoitus oli ihan hyvä ekoihin kansallisiin 5. ja Seilinpoikacupia varten saatiin 12 pistettä. Tästä on taas hyvä jatkaa. Kun saisi vaan kaiken ylimääräsen sähellyksen pois niin olisi jo helpompaa. Jos ei irtoa kenkä tai suojat niin sitten pissii aikataulutukset...

Etsitään sponsoria

Joo siis ainakin kylmäyssavelle. Herralla nimittäin niin isot kintut että tuntuu uppoavan puoli ämpäriä yhdellä kerralla... Mutta kunnon estetreenin jälkeen en haluakaan siinä säästellä, etujaloista savea polvista alaspäin ja takajaloista kintereestä alaspäin sekä takapolvet erikseen. Tarvittaisiin myös uudet hyppysuojat, nykyisistä ei tarrat pidä enää yhtään kastuessaan. Osaisiko joku suositella suojia, mielellään sellaisia joissa joku solkisysteemi ja pitää löytyä x-fullina. Ja minä tarvitsisin uudet kisahousut, vanhat ei pysy jalassa. Todella inhaa ratsastaa liian löysillä housuilla, tuntuu ettei takamus pysy ollenkaan satulassa. Tällä viikolla treenattu kovin. Satu meni silloin tiistaina ja eilen menin itse koulua. Hevonen oli aivan mahtava Satun jäljiltä, lähetin Satulle vielä erikseen kiitosviestin :). Hevonen tuntui oikein esittelevän minulle mitä hän oli edellisenä päivänä oppinut, mennä liihoteltiin harjoitusravia ihan kunnon askelmitalla tikityksen sijaan. Fiilisteltiin vain perusravijuttuja ja tehtiin vähän vastalaukkaharjoituksia. Illalla Matti kengitti Herran etupäätä kotona kun tulin fillarilla iltatallista ja tämä tervehti mua oikeen hirnumalla kun tulin pihaan, ihanuus <3 Tänään ajattelin palkita hevosta koulupiiperryksistä vähän isommilla esteillä. Harvemmin treenailen isoja esteitä vaan ennemmin työskennellään kavaleteilla ja pienemmillä esteillä mutta hevonen ei viimeksi treenissä kuunnellut helpoilla esteillä yhtään vaan hyppeli mistä sattui. Ja sama jatkui silloin seuraavan päivän kisoissa. Nyt kokeillaan sitten vähän erilailla. Kasasin vain kaksi estettä, pystyn lävistäjälle ja okserin pitkälle sivulle. Alkuverryttelyssä annoin hevosen avata paikkojaan pitkillä sivuilla kunnon laukassa kevyessä istunnassa, ei tarvinnut paljon pyydellä. Verkkaamisen jälkeen ei tällä kertaa hypätty ollenkaan pienempiä vaan aloitettiin heti metrin pystyltä. Tulin sitä vain oikeassa kierroksessa molemmista suunnista jotta saatiin paljon tämän hankalamman suunnan nostoja. Muutamien hyppyjen molemmista suunnista jälkeen Niina korotti pystyn 110cm korkeuteen ja hevonen hyppäsi koko ajan paremmin. Mitä korkeammaksi esteet tulee sen parempiin paikkoihin saan hevosen ja se hyppää koko selällään. Vielä 90- korkeuksissa laukkaa miten sattuu, hyppää mistä sattuu ja usein vetää vielä pään ylös ja selän alas. Ja minä killun miten sattuu... Sitten siirryttiin okserille joka aloitettiin heti 110:stä. Ja juu, nämä korkeudet ei tosiaankaan ole minulle mitään peruskamaa vaan kutitteli ihan mukavasti vatsan pohjasta. Korotettiin pari kertaa ja 130cm:n jälkeen minulta loppui pää kesken. Ihan uskomaton suokki <3 Korkeammille esteille tuli joka kerta hyvään paikkaan, hyvässä laukassa ja hyppäsi pyöreästi. Pitää muuten muistaa lisätä reikiä jalustinhihnoihin ennen lauantaita. Vitsit mitkä tappijalat mulla on, tänään oli jalustinhihna kierretynä :D Satu huomasi että minulla oli koulusatulassa toinen hihna ainakin 5cm pidempi kuin toinen. Eiliselle korjasin ne ja tuntui että nillä saman mittaisilla jalustimilla olin koko ajan vinossa ja oikea lonkka oli tosi kipee ratsastuksen jälkeen. Ja nyt kun ennen ratsastusta katsoin jalustimet estesatulasta oli niissäkin iso ero. Saattanut laukannostoissa olevat ongelmat oikeaan johtua ihan näin perusjutusta, Hoppunen kun on niin herkkä painoavuille muutenkin. Huomenna maastolenkille ja sitten aletaan jännäämään lauantain kisoja :)

Kuvia vielä eiliseltä

Ja huomaatte varmaan että ihan itse otin ;-P

Hoppunen sai kunnon ratsastajan selkään

Eli kouluvalmentajamme Satu Saarikumpu kiipesi itse herra Hopposen selkään eilen sen sijaan että minä olisin koittanut koulua räpeltää. Tästä saisi taas helposti kunnon Hoppus-hehkutus-päivityksen muttei niitä jaksa kukaan lukea eli koitan pysyä asialinjalla ;) Satun tavoitteena oli saada hevonen hyväksymään kaksi ohjaa ja tuntuma sekä kääntäminen, ilman steppausta. Käynnissähän tuo helposti rikkoo steppaukseksi ja ravissa tikittää. Etenkin isolla hevosella korostuu ravissa tikittäminen kun ei malta. Loppua kohden parani koko ajan ja lopussa tuli pätkiä jo ihan hienoa raviakin! Hevonen kiukutteli välillä kun joutui olemaan niiiiin kärsivällinen mutta kokoajan toki herrasmies. Sai paljon kehuja herkkyydestään, noin herkkää suomenhevosta painoavuille ei montaa ole. Sehän tästä vaikeaa tekeekin, minulla on Satun sanoin vuosikausien projekti opetella olemaan hiljaa sen selässä (siis paikallaan)... Tiivistettynä, upea hevonen joka osaa kaiken kun vaan malttaa. Tänään on pakko keretä itse ratsastamaan, hevonen on varmasti supermiellyttävä ratsastaa Satun jäljiltä.

Kuvat Tampereelta

Kuvaaja Elli Eskola <3

Ensimmäiset aluekisat

Lähdettiin eilen Tampereelle kisaamaan kun täältä päin kaiki kisat peruttu. Oishan se kiva saada edes yhet aluekisat alle ennen ekaa kansallista starttia ensi viikonloppuna, heh heh...Tampereella on ihana maneesi! Siis iso, täydellinen pohja, valoisa yms yms yms, tuonne haluan kisoihin uudestaan! Radatkin oli mukavat ja kaikki tilat sekä kisajärjestäjät. Ainoa miinus oli ahdas verryttely. Hoppunen tuntui ulkokentällä ihan mahdottomalta, kuskaili mua ihan omia tahtejaan. Ulkoverkan ajankin olin arvioinut väärin, kerkesin vasta laukkaamaan vasempaan. Jos olisin tajunnut että verkka sisällä myös pelkästään vasempaan kierrokseen, olisin toki sitä oikeaa nostellut heti. Sisäverkassa rauhottui täysin. Vähän liikaakin. Olisi siinä vaiheessa jo pitänyt tajuta siirtää ohjat alimmista renkaista isompiin, mutta minähän vaan nautiskelin kun oli niin hyvin kuulolla. Ensimmäinen luokka 90cm arvostelu 367.1. Hevonen ei kulkenut radalla yhtään eteenpäin... Ristilaukkaakin mentiin muttei askeltakaan oikean kierroksen laukkaa... Jo lähtö pissi, en saanut oikeaa laukkaa esiin ja meinasin hurauttaa koko ykkösesteen ohi... Onneksi huomasin ennen lähtöviivaa ja sain kiepautettua TYYLIKKÄÄN kiemuran ekalle esteelle, väärässä laukassa... Virhepisteetön rata saatiin uusintaa myöten mutta todella hidas, vasta kaksi viimeistä estettä päästiin edes vähän kunnon laukassa. No onneksi kaikkien pitää antaa se minulle anteeksi kun tämä oli vasta eka aluestarttimme <3 Sijoitus 14./31. Ennen metriä lähdin ulkokentälle nostelemaan sitä oikean kierroksen laukkaa. Ja ohjat siirrettiin isompiin renkaisiin. Suojat tempastiin pois kun eivät enää pysyneet kiinni kentän kurassa vellottuaan. Laukka paranikin huomattavasti kuolainmuutoksella. Metrissä tempaistiin muistaakseni kolmanneksi nopein aika! Harmi vain että oli kyse ihanneaikaratsastuksesta, heh heh.... Kuvittelin että mentiin tarpeeksi hitaasti vaikka nyt hevonen laukkasi paremmin ja tuli paljon parempi rata kuin ekassa luokassa, jopa laukkoja vaihdeltiin radalla. Kakkosesteen puomi tuli alas, en varsinaisesti syytä tiedä kun kaikki esteet kunnon ilmavaralla ylitetään :) Tiivistettynä, vaikka sijoitus metrissä oli huonompi, olen siihen rataan melko tyytyväinen. Pitää vaan saada ratsastaja nopeammaksi, näin vanhana alkaa olemaan jo hidas ja kankea. Ja paljon ratoja alle niin aletaan ruusukkeitakin saamaan :D Kisasuunnitelmat ensi viikonloppuna Seilinpoikacup Ypäjällä, vappuna Salossa 100cm ja 110cm (hui, mutta tuo on tuntunut koko ajan helpommalta isommilla niin ihan kokeilla haluan) ja sitten helatorstaina Riihimäellä Prix de Hippos 100cm. Sitten voitaisiinkin pitää muutaman viikon treenipaussi.

Kuvapäivitys osa 2

Tässä muita kuvia samaisesta valmennuksesta, kuvaaja kaikissa Niko H.
Eilen hyppeltiin Hopposen kanssa viimeistelyt huomisia kisoja varten. Tiivistettynä hevonen oli avuilla ainoastaan kapealla muurilla, kaikilla helpommilla tehtävillä oli taas sitä mieltä että hän tietää paremmin... ja minulla selkä jumissa, saas nähdä miten vetreenä huomenna kisataan. Nyt lähden vielä hepan ratsastamaan läpi pikaisesti, tänään pidetty tunteja ja estekurssia oikeen urakalla. Vielä olis iltatallit, varusteiden pesut yms...

Kuvapäivitys osa1

Minulla ei vanha koneeni suostu lataamaan nettiin kuvia. Eli kuvat sekalaisessa järjestyksessä kun kännykän kautta latailen. Tässä 1. osassa jo aiemmin selostamani okserin sekaan hyppy. Ja seuraavan kerran vähän paremmin tultuna sama este :-) kuvaaja Niko H.

Meilläkin lainehtii

Mutta mehän ajatellaan positiivisesti, tämähän on hyvää treeniä kenttäkisojen veteen menoja varten! Tänään oli Hopposella taas estekoulupäivä. Käyntiä ei juurikaan jaksettu työstää tänään. Ravissa alkuverryttelyn jälkeen tehtiin kokorataleikkaa molemmista kulmista, toisella askeleen pidennyksiä ja toisella käyntisiirtymisiä kevyessä ravisssa. Askel piteni mutta käyntisiirtymiset ei oikeen onnistunut... Vähän väistöjä ravissa ja laukassa hain vain pitkää, rentoa laukkaa ihan kevyellä kädellä. Muutamia vaihtoja tehtiin suunnan vaihdoksissa keskipisteessä. Heppa oikeen kiva, ehkä vähän laiskahko. Illalla pääs estevalkkuryhmäkin pitkästä aikaa tosi toimiin talven kouluväännön jälkeen. Ponitkin oikeen innostui. Ja ope tykkää :-). Perjantaina ja lauantaina jo kesän eka estekurssikin, kiva päästä tyttöjä hyppyyttämään.

Vihdoinkin hyppäämään

Kaksi viikkoa tuntuu pitkältä ajalta hyppytaukona kun valmennuksia peruuntuu, kisoja peruuntuu... Nyt onneksi SRL viimein julkaisi tiedotteen jossa ohjeistetaan ettei tällä hetkellä ole mitään syytä kisoja tai valmentautumista keskeyttää jos tallissa kaikki terveinä. Salonkin ensi viikonlopun aluekisat siirettiin vapuksi. Ja sitä seuraavana viikonloppuna meillä olisi jo ensimmäinen Seilinpoikacupin osakilpailu, paniikki meinasi iskeä etteikö saada yhtään aluestarttia alle ennen sitä. Onneksi Iitun valmennuksessa kuultiin että Tampereella ensi viikonloppuna järjestetään alue-estekisat, mehän lähetään siis Tampereelle! Elli lähtee mukaan Saralla ja Miia Salamalla, ihanaa! Ilmoittauduin luokkiin 90cm (muistaakseni 367.1) ja 100cm jossa ihanneaikaratsastus, siinä voi olla jotain mahdollisuuksiakin poneja vastaan. Sunnuntaina tosiaan lähdettiin Iitulle estevalmennukseen. Minun ja Ellin lisäksi ryhmässä oli kolme muuta, välillä joutui odottelemaan minun malttamattomalle mielelle vähän liian kauan. Ensin tehtiin pareittain isolla ympyrällä, jossa oli kaksi kavalettia, laukkatyöskentelyä. Hoppunen kuunteli ihan super hyvin nyt uudella kuolaimella, tuntui todella helpolta aikaisempiin kavalettiräpellyksiin verrattuna. Sitten suhteutettu väli joka olisi ollut viiden askeleen väli normaalilla laukalla, nyt siihen piti tehdä kuusi. Tämäkin ihan OK, Hopponen malttoi ihmeesti odottaa. Mitäs muuta mentiin, kahden askeleen sarjaa, autonrengasestettä. Eka kertaa kun tultiin sarjalle oli tullut Iitulla vahingossa liian pitkä väli siihen ja tuli vähän hankala hyppy meille. En tiedä vaikuttiko tämä asiaan mutta sitten kun tultiin samainen sarja radassa tapahtui jotain hassua ja ajattelin jo ettei hypätä vaan otetaan uusiks mutta herrapa päätti hypätä paikaltaan okserin juuresta... Hyppäs siis suoraan ylöspäin keräten jalat vatsan alle ja tuli alas keskelle okseria.... No joo, tästä on jotain kuvamateriaaliakin kun saan Elliltä :) Aika rehti hevonen. Joko se yritti korjata itse edellisen yrityksen hassua hyppyä tai sitten se keskittyi Saraan joka jotain loikkasi taustalla niin että Elli meinas horjahtaa selästä tai sitten kenkä joka lähti esteen jälkeen irtosi jo välissä. Minua se ei ainakaan kuunnellut kun yritin sarjan välissä jalalla ratsastaa eteen. Otettiin sitten koko rata alusta, suhteutettu pysty-pysty pitkällä sivulla, toisella pitkällä sivulla pysty-okseri sarja, siitä suhteutetun eka pysty josta lävistäjälle rengasesteokseri ja toiseen suuntaan pysty-pysty suhteutettu, esteiden korkeudet 100-105cm. Rata meni muuten ihan OK mutta en ole tottunut siihen että saan käyttää jalkaa noin paljon. Vaaditaan vielä totuttelua uuteen kuolaimeen. Ja sain muutamat pelhamit Iitultakin vielä kokeiltaviksi. Periaatteessa parempi kun on paremmin edestä hallinnassa etenkin kurveissa, mutta tyssääkö vauhti sitten esteille? Testaillaan... Nyt yritän mennä lyömään irronneen takakengän takaisin ja sitten kokeilemaan jompaa kumpaa pelhamia sileellä ja maastossa. Kuvamateriaalia valmennuksesta luvassa kun Elli laittelee mulle päin ;-)

Ensiksi mietelmiä blogin kirjoittamisesta, viekö se keskustelun aiheet tallilla kun kaikki on jo kerrottu blogissa? Elli on ollut koko viikon poissa tallilta koeviikon vuoksi ja juuri tuli Saraa ratsastamaan. Kovin koitin höpöttää kaikkia viikon kuulumisia mutta hän kuulemma tietää jo kaiken kun on lukenut blogia, hmmm. Sain myös "palautetta" kun joka tekstissä vaan hehkuttelen Hoppusta. Siitä tuskin pääsen eroon, olen ehdotttomasti sen suurin fani <3 Niinkuin tänäänkin, se oli superhieno! Silloin kun se keskittyy voi siltä pyytää ihan mitä vain ja se tekee parhaansa toteuttaaksen sen mitä pyydän. Jos vain osaan pyytää... Tänäänkin tuli vähän huono omatunto jopa kun pyysin asioita joita en osaa itse kunnolla. Esimerkiksi laukanvaihtoja en ole ikinä tehnyt valmentajan silmän alla, tiedän että omissa avuissa ja rytmityksessä on paljon parantamisen varaa. Mutta Hopponen tekee silti. Otetaan koko ns. estekoulutreeni alusta. Meillä tulee hyvät alkukäynnit kun kävellään kotipihasta isomman tallin kentälle. Kentällä tein ensiksi alkuverryttelyä kevyessä ravissa aika reippaassa tahdissa kahdeksikolla. Sen jälkeen laukassa kevyessä istunnassa molempiin suuntiin pääty-ympyröitä ja pitkillä sivuilla vähän askeleen pidennystä. Sitten laukkaa koottiin pienemmäksi ja teimme kahdeksikolla laukanvaihtoja ensin käyntiaskeleen kautta ja sen jälkeen suoraan. Oikeasta laukasta sujui vasempaan vaihto tosi hyvin, toiseen suuntaan ei montaa onnistunutta tullut. Alkuverrytttelyn jälkeen kävelyt välissä. Varsinaiset työskentelyt aloitettiin käynnissä avotaivutusta alkusivu, voltti pitkän sivun keskipisteessä ja loppu sivu sulkutaivutusta. Tätä tehtiin viimeksikin kun väänneltiiin, sujui nyt helpommin. Sitten sama harjoitusravissa niin kuin viimeksikin. Ravitaivutteluiden jälkeen siirryttiin taas laukkatyöskentelyyn. Ensin lyhyempiä pätkiä väistöä ja hetken kuluttua kokorataleikkaa laukkaväistöä ja uralle tultaessa laukanvaihto. Pääty-ympyrä laukassa ja taas toiseen suuntaan kokorataleikkaa väistöä+ vaihto. Tämä harjoitus on jo sellainen missä itselläni hyvinkin epävarma olo painoavuista yms. Hoppunen oli todella nöyrä ja yritteliäs, ei tosta voi tulla kuin hyvälle mielelle! Vaikka olin fiksusti syönyt pari lautasellista nakkisoppaa ennen ratsastusta... Ja taas syön, aivan hulluna olen hunajameloni-cheddar-krutonkisalaattiin. Ja illalla raveihin, toki siellä pitää vetästä kurvituvasta lihikset.

Voihan keskiviikko

Mä laitan pin jollekin virallisemmalle taholle pyynnön koko keskiviikko-päivän poistamisesta viikonpäivistä. Sillon tuntuu aina sattuvan ja tapahtuvan. Eilen päivä alkoi hyvin, nopea aamutalli Niinan kanssa (ihana Niina on niin paras talliapu, ja eilen toi ihania palkintoja avoimien ovien kisoihin <3) ja Loimaalle asioille. Tuollaset parin tunnin reissut sivistyksen (jos Loimaa sellaiseksi katsotaan) pariin tuntuu ihan lomalta kun yleensä aamusta iltaan tallissa. Kävin oikeen Ricossa syömässä ihanan salaattipöydän ja keiton joka ei tosin ollutkaan ihanaa, cheddarkeittoon joku oli lisännyt kunnon tujauksen chiliä jokahan laukaisi heti migreenin jo ajomatkalla kotiin... Hoppusen ratsastus sen jälkeen meni vielä hyvin. Migreenistä johtuen kentällä väännöstä ei tullut mitään, parin kierroksen jälkeen lähdettiin tielle laukkailemaan. Ja laukattiinkin niin että nyt mun reidet ja pohkeet huutaa hoosiannaa :) Molemmilla takit läpimärät taas mutta olipa kivaa sulalla hiekkatiellä päästellä. Meillä oli kokeilussa uusi kuolain joka saattas olla ihan kelpo estehommiin, nivel jossa rengas kuolainrenkaan ylä- ja alapuolella. Poskiremmi ylimpään ja ohja alimpaan renkaaseen, tulee vähän vipuvaikutusta. Periaatteessa olympia ilman toista alarengasta. Ketjun laitoin vielä kuolainrenkaista leuan alta. Mikäköhän tämän kuolaimen nimi on? Ilta olikin sitten jotain ihan muuta. Tuntilaiset oli oikein kivoja mutta sattui ja tapahtui. Junnulla haava takajalassa, Ines sai jäämään jalkansa sähkölankaan tarhassa kiinni, Vaappu karkaili tuntilaisilta, Jere sähläs tunnilla niin kovin että kompastui jalkoihinsa ja veti kyljelleen tuntilaisen kanssa (kummallekaan onneksi ei sattunut mitään). Minä jouduin vielä tunnin jälkeen kiipeämään Jeren selkään läpiratsastamaan. Tykkään hepasta toki paljon mutta migreenissä ei olisi jaksanut enää illalla kun oli edessä vielä varsan haavan putsausta, iltatallit yms yms yms yms yms yms

Saappaat löytyi

Tulipa varustehuonetta järjestellessä vastaan nahkasaappaani jotka olin näköjään rytkässyt syksyllä viimeisistä kisoista kuraisina muovikassiin.... Ihan tyypillistä minua... Kuvassa toinen pestynä ja toinen ei. Ihan hyväthän noista tuli ja mahtus jalkaankin, hou hou. 
Tänään oli hyvä tuntienpitopäivä, tytöt ratsasti hyvin. Tuntihepatkin tuntuu olevan ihan hyvässä vireessä, kiva nähdä niiden suorituksia toukokuussa oman tallin seurakisoissa.

Hiekkapohja tuli ja meni

Ärrrrsyttävää, en kerennyt kertaakaan edes ratsastamaan sulalla hiekkakentällä ennen kuin lumi jo tuli pilaamaan sen taas. Tänäänkin kova pohja ja bonuksena oikein komeat tilsat, taas saatiin tehdä käynti-mummoravitreeniä. Ei sillä, käyntiharjoitukset tehneet ihan hyvää meille, alkaa olemaan käynti ihan ratsastettavissa steppaamisen sijaan. Tänään tehtiin avo- ja sulkutaivutusta niin käynnissä kuin hitaassa harjoitusravissa. Pitkällä sivulla avoa alku, pieni voltti keskellä ja sulkua loppu. Hevonen keskittyi kiitettävästi, ratsastajalla ongelmia olla valumatta vinoon. Tässä Tampereen Hevosklinikan julkaisema info herpes-virukseen liittyen: VIRUS VIEKÖÖN Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu runsaasti hevosen herpesviruksesta. Ypäjän Hevosopistolla on muutamalla hevosella ollut herpesinfektioon sopivia oireita, mutta tietojemme mukaan Ypäjällä tai muuallakaan ei herpesinfektiota ole toistaiseksi vahvistettu. Herpesvirukset (EHV-1 ja EHV-4) ovat hevosella varsin yleisiä ylähengitystieinfektioiden aiheuttajia. Kyse ei siis ole mistään uudesta tuntemattomasta sairaudesta. Herpesinfektio aiheuttaa tyypillisesti yleensä nuorilla hevosilla sierainvuotoa, lämmönnousua ja ruokahaluttomuutta. Oireet ovat usein varsin lieviä, ja useat hevoset tallissa eivät sairastu lainkaan. EHV-1- tartunta saattaa aiheuttaa hengitystieoireiden lisäksi vakavampia seurauksia, kuten tiineiden tammojen luomisia tai varsojen syntymisen kuolleena tai erittäin heikkona. Jotkut EHV-1 kannat saattavat aiheuttaa keskushermosto-oireita, mutta tämä on erittäin harvinaista. Herpesvirus leviää pisaratartuntana lyhyellä etäisyydellä hevosten välillä. Myös tartunnan leviäminen ihmisten välityksellä on mahdollista, jos sairaan hevosen sieraineritettä kulkeutuu esim. käsissä tai vaatteissa terveisiin hevosiin. Myös luoneen tamman jälkeiset sisältävät runsaasti virusta. Hengitystieinfektion itämisaika on 2-10 päivää, yleisimmin 3-6 päivää. Virusta erittyy sierainlimaan, ja viruksen eritys voi jatkua kahden viikon ajan tartunnasta. Herpesvirukselle tyypillistä on myös piilevä tartunta (kuten esim. ihmisen huuliherpeksellä). Jopa puolet hevosista saattaa kantaa herpesvirusta elimistössään, ja virus saattaa aktivoitua esim. stressin seurauksena. Herpesvirus todetaan laboratoriotutkimuksella joko verikokeesta, sierainlimanäytteestä, tai abortoidusta sikiöstä. Verikokeessa vaaditaan kaksi näytettä joiden vasta-ainetasoja vertaillaan. Ensimmäinen näyte otetaan heti sairauden alussa ja toinen 2-3 viikon kuluttua. On muistettava että useilla terveillä hevosilla todetaan kohonneita vasta-ainetasoja, eli yhdestä verinäytteestä tartuntaa ei voi vahvistaa. Herpesviruksen hengitystie- ja aborttimuotoa vastaan hevosia voi rokottaa. Rokotteen antama suoja ei kuitenkaan ole täydellinen eikä myöskään pitkäkestoinen (n. 3 kk). Kantavat tammat suositellaan rokotettavaksi 5., 7. ja 9. tiineyskuukaudella. Rokotettaessa on suositeltavaa rokottaa kaikki tallin hevoset. Neurologista muotoa vastaan ei ole rokotetta. Paniikkiin ei ole aihetta. Mikäli hevoset ovat terveitä ja oireettomia, voi toimintaa jatkaa täysin normaalisti. Myös terveiden hevosten vierailu toisilla talleilla esim. valmennuksissa tai kilpailuissa ei ole sen riskialttiimpaa kuin yleensäkään. Luonnollisesti sairaat ja kuumeilevat hevoset jätetään kotiin, ja on myös syytä välttää tallin terveiden hevosten tarpeetonta liikkumista, jos tallissa on muita kuumeilevia hevosia. Tiineiden tammojen pitämistä samassa tallissa kilpahevosten kanssa ei yleisestikään suositella ja jos näin toimitaan, on tiineiden tammojen rokotukset syytä pitää ajan tasalla. Suomen Hippos on julkaissut oppaan hevosten tarttuvista hengitystiesairauksista. Se on luettavissa Hippoksen nettisivuilla http://www.hippos.fi/files/158/Tarttuvat_taudit.pdf. Oppaasta löydät hyvää tietoa tarttuvista taudeista ja niiden vastustamisesta. http://www.hippos.fi/files/158/Tarttuvat_taudit.pdf www.hippos.fi Itsellänikin alkaa olemaan sellainen olo että kisoihin vaan, tuntuu että turhaankin lietsottu paniikkia. Pitää nyt katsella ja seurata tilannetta ja tuskin Raision kisoja järjestetäänkään kun ei ilmoittautuneitakaan ole juurikaan.

Hankitreeniä

Kenttä ollut monta viikkoa jo tosi huono, käynti ja mummoravi treenejä pystyy vain menemään. Tänään tosin Matti sanoi käyneensä lanaamassa ja tullut muka kenttä hiekkapintaiseksi, mahtavaa!! Kaikki energianpurkaustreeni pitänyt hoitaa teillä ja pelloilla. Sitä energiaa kun Hopposessa on viiden perushevosen verran! Eilen oltiin hangessa kun tänään piti olla hyppytreenit. Noi hankitreenit meillä tarkoittaa aina että molemmilla takki märkä treenin jälkeen. Hoppunen laukkais itsensä vaikka hengiltä jos antais. Ja täti saa kunnon kevyenistunnan treeniä, hangessa kun hevonen laukkaa vielä tosi isoa ja pyöreetä laukkaa. Kuva on alkutalvelta samoista hommista, nyt olis tullu tosin paljon kivampia, aurinkoisia kuvia. Hyvää treeniä sanon minä. Ja tämän päiväiset hyppelöt jouduttiin jättämään väliin, mulla oli heikko olo jo eilen iltatallissa. Ei varsinaisesti vatsatautikaan mutta koko päivän ollut todella hutera olo, talliin asti en ole vielä kyennyt. Ehkä iltatalliin... Tuntilaisetkin siirsin kaikki huomiselle, josko elämä voittais taas. Herpesvirus mietityttää edelleen kovasti, olisi kiva saada keskusjärjestöistä Hippos tai SRL jotain kunnon ohjeistusta. Tallinpitäjänä vaikea tehdä päätöksiä hevosten kotona pitämisestä jos esim. ravit pyörii normaalisti. Meillä kun noita ravureitakin treenissä ja pitäisi vappuna startata, tulee omistajat niskaan jos me jätetään pois ja muut käyvät normaalisti. Itse nyt koen taudin jylläävän enemmän ratsupuolen tapahtumissa joten omalta kohdalta jätän valmennukset ja kisat pariksi viikoksi väliin, tarkkaillaan tilannetta.

Kuntoilua

Kilpaurheilua kun on tullut harrastettua pienestä asti on se välillä vähän liikaakin verissä. Itseäkin rasittaa kun lopulta kaikki ajatukset pyörii treeneissä ja siinä miten sinne tavoitteisiin päästään. Puhumattakaan kanssaeläjistä... Urheilijaelämä lähti nappulana hiihtokisoista, ekat suksimiset heti kun oppinut kävelemään. Siihen rinnalle tuli yleisurheilu, siinä tuli kilpailtua siihen asti kun aloin Jesseä odottamaan. Olin alkuvuosina molemmissa lajeissa tosi huono, aina viimeisten joukossa oli sitten laji kuin laji. Isä on vanha kestävyysjuoksija ja hänen kanssaan aloin kolmosluokkalaisena juoksemaan ihan valmennusohjelman mukaan. Vissiin ihan tunnollisesti tein kun alkoi sijoituksetkin paranemaan. Mikään huippu en missään vaiheessa ollut, piirinmestaruusmitalit ja SM-viestiedustukset olleet isoimpia saavutuksia. Mutta niiltä ajoilta jäänyt tämä valmentautumisoppi, kovimmillaan harjoiteltiin 2x päivässä ja huomioituna oli juoksuun eri harjoituskaudet, voimaharjoitukset, tekniikkaharjoitukset, intervallit yms. Ja muun elämän sopeuttaminen kuten ruokavalio. Näitä oppeja olen soveltanut nyt niin ravureiden harjoitusohjelmiin kuin ratsun kuin ratsastajankin. Eikä tässä ratsastuksessakaan minusta huippua tule, tavoitteena mennä niin pitkälle kuin mahdollista Hopposen kanssa. Jos minun rajat tulee vastaan, saa herra taitavamman kuskin. Ratsastajalla olisi hyvä olla hyvä peruskunto ja keskivartalon lihakset olisi tärkein lihasryhmä. Minun kohdalla peruskunto pysyy kohtuullisesti arkipäivän töiden myötä yllä, tämän hevosmäärän tarhaamisessa tulee jo kilometrejä ja karsinanputsauskin käy urheilusta kun tarpeeksi napakasti viskoo. Lisäksi yritän mahdollisimman usein käydä koirien kanssa lenkillä, uimassa ja nyt kesällä pitää kokeilla joko selkä kestäisi juoksemista. Selkä leikattiin reilu vuosi sitten ja viime kesänä oli vielä juokseminen kielletty. Sitten niitä vatsalihaksia. Olen yrittänyt joka päivä tehdä 100, esim. 25 suoria, 25 vinoja jne. Välillä jää laiskuutta väliin mutta sitten harmittaa vietävästi. Venytelläkin pitäisi, rautakankikin on liian hepponen vertauskuva meikäläisen notkeutta kuvaamaan. Eilen uimahallilla yhdistin venyttelyt saunomiseen. Sitten se ruokavalio. Voihan lihapiirakka ollut tällä viikolla. Rajoittaa hirveästi ajan puute, ei kerkeä valmistamaan mitään terveellistä välillä, kaikki valmisruoka on epäterveellistä melkein järjeestään. Pikkuveli heittää moukaria SM-tasolla ja hänelle olen tehnyt ravintosuunnitelman ruokaohjeineen, sellasia saa multa jos jollain tarvetta, samoin noita kuntoharjoitusohjelmia. Tänään olis tarjolla juuresgratiinia jossa kanaa joukossa, riisillä. Pitäs syödä paljon raejuustoa, kananmunaa, kasviksia toki. Makkara on pahasta :D

Kevätaurinkoa ja vauvan odotusta

Ponit nautiskelee lämpimästä auringosta, isommatkin hevoset mene päivisin loikoilemaan pitkin pituuttaan tarhassa. Shettistamma Pontsi astutettiin viime kesänä Kotimäessä Galantilla ja alkais olemaan nyt aika varmasti sen oloinen että jotain olisi tulossakin. Makoilee paljon ja katselee hyvinkin pyöreää vatsaansa sen näköisenä että joku siellä riekkuu. Meidän poneilla tosin on ruunillakin vatsat sen näköiset että useampaakin varsaa odoteltaisiin... Ponit asustaa pihatossa vapaalla heinällä, pyöröpaali kököttää nyt ulkona. Tuntiponeille olen tykännyt kovin pihattoratkaisusta, ovat tosi tasaisen luonteisia tuntikäytössä. Hoppunen sai myös eilen pyöröpaalin tarhaansa. Kuvaan hän ei tosin suostunut sen kanssa, liekö hävetti syömiskuvan julkaisu... Veikkauksia otetaan vastaan, kuinka monta päivää paali noin 600kg kestää? Saa nyt syödäkin heinää niin paljon kuin jaksaa, ei sais ainakaan laihtua nyt kovemmassa treenissä ja kisakaudella, keväthormoonitkin verottavat. Kisasuunnitelmia: 14.4. Raisio alue-este 90cm ihanneaika-arvostelu, 100cm 367.1 21.4. Salo alue-este 90cm 367.1, 100cm A2.0, tarjolla olis myös 110cm vaikeutuva ratsastus, mitäköhän se käytännössä tarkoittaa? 27.4. Ypäjä Seilinpoikacup 100cm (5.5. oman tallin avoimet ovet-tapahtumassa korkeusestekilpailu) 9.5. Riihimäki Prix de Hippos luokka

Mun kelpaa taas pari viikkoa kun sain tallille harjoittelijan. Kerkeää itse tehdä enemmän siivoushommia jotka muuten helposti kiireessä jää. Tänään siivosin mm. heinäkasaa ja muoveja sekä sain viimein kuokin varustetilaan telineet seinään satuloille. Kiipesin taas pitkästä aikaa Romeonkin selkään, tykkään siitä kovasti. Romeo on nuori SH-ruuna joka tuli meille viime kesänä kierreltyään edellisellä omistajalla erinäisissä ylläpitopaikoissa. Romppu ei täysin sovellu tuntihommiin, päänuppi ei kestä montaa päivää viikossa pelkkää kenttätyöskentelyä. Siksi ollut nyt myynnissäkin mutta ihan minne vain sitä ei myydä, pysyvä koti on ensisijainen. Nyt näyttäisi että ollaankin saamassa sille vuokraaja, jipjei, silloin ei tarvitsisi myydä. Työkseen kun tätä tekee pitää kuitenkin ajatella että jokainen tallin asukki tuottaa kaurarahansa, lemmikkejä ei voi nurkkiin kerätä. Teuraaksi vieminenkin olisi yksi vaihtoehto mutten mielellään tervettä, nuorta, kivaa hevosta sinnekään veis. Rompppu oli tänäänkin tosi kiva, teki oikein hyvällä motivaatiolla hommia. Herra Hoppusenkin kerkesin ratsastamaan jo, peltohommia. Saa kunnolla hien pintaan! Seuraava hyppytreeni sovittiin juuri Iitun kanssa lauantaille, sitä odotellessa. Blogiin olen suunnitellut ainakin seuraavista aiheita postaukset: - Kilpahevosen valmennusjaksot (peruskuntokausi, tekninen kausi, kilpailuun valmistava kausi ja kilpailukausi) - Ratsastajan Kunnon kohotus - Ruokinta - Hevosen kuntouttaminen vamman tai sairauden jälkeen Jos tulee lukiojoille toiveita niin mielelläni kirjoittelen omaa näkemystäni. Ja nimenomaan lukekaa aina sillä ajatuksella että nämä ovat minun näkemyksiäni, eivät välttämättä ainoita oikeita tai kaikkien mielestä edes oikeita.

Koulukisojen sijaan hiittipäivä

Kotimäen koulukisat peruutettiin herpesvirusepidemian vuoksi. Me pakattiin sitten juur kuokki täyteen ravureita ja lähdettiin hiitille kisojen sijaan. Ei kauheesti harmita, mun lähtöaika olis ollut jo ennen yhdeksää mikä olisi tarkoittanut letitystä klo 5. Nyt pitäisi katsoa kipaa ja tehdä kisakalenteri tälle kuukaudelle. Jännä nähdä miten käy esim. Raision alue-esteiden jotka pitäisi olla parin viikon päästä jo ulkona. Lunta se säätiedotus lupas taas ensi viikolla :-)
Hopposen kanssa käytiin eilen maastokäppäilyllä. Herra olis kotiin päin tullut reippaamminkin mutta ratsastaja ei jaksanut. Ratsastajalla oli ei urheilijamainen-päivä edellisen yön yöelämän jäljiltä, kun harvoin käy väsyttää seuraavana päivänä. Parit päikkärit, pari pizzaa ja pari pulloa cokista :-)