Syksyllä Ypäjän koulunkäynnissä alkoi näyttää siltä että Hoppusen kanssa emme pysty kouluratsastusnäyttöjä työstämään ja tarvittiin vähän vähemmän kuumenevaa hevosta treeneihin. Silloin etsinnöissä löytyi Mummo, nyt 22v. Mummolla on jo kolme varsaa tehtynä ja ollut useamman vuoden vähemmällä käytöllä. Mutta koeratsastuksella tykästyin heti. Riskejä oli että olisiko Mummo jo liian kankea ja olisiko hänellä enää mielenkiintoa tehdä hommia.
Alkuun tulikin ongelmia, tammalla paljastui kohtutulehdus johtuen edellisen kesän luomisesta. Kohtua huuhdeltiin ja lääkittiin ja nyt ollaan täysin terveitä. Alkukuukausina oli myös toinen takajalka jäykempi mutta sekin parantui säännöllisellä liikutuksella. Loppuvuodesta saatiin tehtyä koulua varten hyväksytty A:1-rata ja viime kuussa läpäistiin välikokeet. Ihana Mummo <3
Vanhalla hevosella on tärkeää säännöllinen liikunta. Liikunnan pitää olla vaihtelevaa, liikaa ei voi kentällä pyöriä. Mummolla osa liikunnasta hoituu tunneilla toimimisessa ja siitä hän tykkääkin kun saa tehdä kevyesti töitä kaverien kanssa. Mummo on vaihdettu myös isoon, kahden karsinan kokoiseen, karsinaan jossa sen on tilaa hyvin liikkua myös öisin. Tarhaus on tärkeää, ulkona mahdollisimman paljon parin kivan kaverin kanssa. Tarha on metsätarha jossa joutuu vähän nostelemaan koipiaan. Ruokinta on tärkeää, jotta pysyy mieli reippaana ja kyljet hyvässä lihassa. Mummon ruokavalioon päivässä kuuluu heinää niin paljon kuin syö, kauraa 6 ltr, melassia, speedpoweria (ravihevosten kilparehu) ja kivennäistä. Lisäksi suolaa ja etenkin kovempien rasitusten jälkeen B-vitamiinilisä. Lisäksi on muistettava hyvä loimitus vanhalla, ettei pääse lihakset kylmenemään ja jäykistymään.
Kaikki tallilla rakastavat Mummoa. Se on tätiratsastajan unelmaratsu tunneilla ja sillä voi mennä ihan pienetkin. Mummo on pörheellä mielellä, olen jopa onnistunut karkuuttamaan sen pari kertaa tarhasta tuodessa. Ja näistä yksi kerta Ypäjällä, noloa...
