Hoppunen sai kunnon ratsastajan selkään

Eli kouluvalmentajamme Satu Saarikumpu kiipesi itse herra Hopposen selkään eilen sen sijaan että minä olisin koittanut koulua räpeltää. Tästä saisi taas helposti kunnon Hoppus-hehkutus-päivityksen muttei niitä jaksa kukaan lukea eli koitan pysyä asialinjalla ;) Satun tavoitteena oli saada hevonen hyväksymään kaksi ohjaa ja tuntuma sekä kääntäminen, ilman steppausta. Käynnissähän tuo helposti rikkoo steppaukseksi ja ravissa tikittää. Etenkin isolla hevosella korostuu ravissa tikittäminen kun ei malta. Loppua kohden parani koko ajan ja lopussa tuli pätkiä jo ihan hienoa raviakin! Hevonen kiukutteli välillä kun joutui olemaan niiiiin kärsivällinen mutta kokoajan toki herrasmies. Sai paljon kehuja herkkyydestään, noin herkkää suomenhevosta painoavuille ei montaa ole. Sehän tästä vaikeaa tekeekin, minulla on Satun sanoin vuosikausien projekti opetella olemaan hiljaa sen selässä (siis paikallaan)... Tiivistettynä, upea hevonen joka osaa kaiken kun vaan malttaa. Tänään on pakko keretä itse ratsastamaan, hevonen on varmasti supermiellyttävä ratsastaa Satun jäljiltä.