Kuntoilua

Kilpaurheilua kun on tullut harrastettua pienestä asti on se välillä vähän liikaakin verissä. Itseäkin rasittaa kun lopulta kaikki ajatukset pyörii treeneissä ja siinä miten sinne tavoitteisiin päästään. Puhumattakaan kanssaeläjistä... Urheilijaelämä lähti nappulana hiihtokisoista, ekat suksimiset heti kun oppinut kävelemään. Siihen rinnalle tuli yleisurheilu, siinä tuli kilpailtua siihen asti kun aloin Jesseä odottamaan. Olin alkuvuosina molemmissa lajeissa tosi huono, aina viimeisten joukossa oli sitten laji kuin laji. Isä on vanha kestävyysjuoksija ja hänen kanssaan aloin kolmosluokkalaisena juoksemaan ihan valmennusohjelman mukaan. Vissiin ihan tunnollisesti tein kun alkoi sijoituksetkin paranemaan. Mikään huippu en missään vaiheessa ollut, piirinmestaruusmitalit ja SM-viestiedustukset olleet isoimpia saavutuksia. Mutta niiltä ajoilta jäänyt tämä valmentautumisoppi, kovimmillaan harjoiteltiin 2x päivässä ja huomioituna oli juoksuun eri harjoituskaudet, voimaharjoitukset, tekniikkaharjoitukset, intervallit yms. Ja muun elämän sopeuttaminen kuten ruokavalio. Näitä oppeja olen soveltanut nyt niin ravureiden harjoitusohjelmiin kuin ratsun kuin ratsastajankin. Eikä tässä ratsastuksessakaan minusta huippua tule, tavoitteena mennä niin pitkälle kuin mahdollista Hopposen kanssa. Jos minun rajat tulee vastaan, saa herra taitavamman kuskin. Ratsastajalla olisi hyvä olla hyvä peruskunto ja keskivartalon lihakset olisi tärkein lihasryhmä. Minun kohdalla peruskunto pysyy kohtuullisesti arkipäivän töiden myötä yllä, tämän hevosmäärän tarhaamisessa tulee jo kilometrejä ja karsinanputsauskin käy urheilusta kun tarpeeksi napakasti viskoo. Lisäksi yritän mahdollisimman usein käydä koirien kanssa lenkillä, uimassa ja nyt kesällä pitää kokeilla joko selkä kestäisi juoksemista. Selkä leikattiin reilu vuosi sitten ja viime kesänä oli vielä juokseminen kielletty. Sitten niitä vatsalihaksia. Olen yrittänyt joka päivä tehdä 100, esim. 25 suoria, 25 vinoja jne. Välillä jää laiskuutta väliin mutta sitten harmittaa vietävästi. Venytelläkin pitäisi, rautakankikin on liian hepponen vertauskuva meikäläisen notkeutta kuvaamaan. Eilen uimahallilla yhdistin venyttelyt saunomiseen. Sitten se ruokavalio. Voihan lihapiirakka ollut tällä viikolla. Rajoittaa hirveästi ajan puute, ei kerkeä valmistamaan mitään terveellistä välillä, kaikki valmisruoka on epäterveellistä melkein järjeestään. Pikkuveli heittää moukaria SM-tasolla ja hänelle olen tehnyt ravintosuunnitelman ruokaohjeineen, sellasia saa multa jos jollain tarvetta, samoin noita kuntoharjoitusohjelmia. Tänään olis tarjolla juuresgratiinia jossa kanaa joukossa, riisillä. Pitäs syödä paljon raejuustoa, kananmunaa, kasviksia toki. Makkara on pahasta :D