Vihdoinkin hyppäämään

Kaksi viikkoa tuntuu pitkältä ajalta hyppytaukona kun valmennuksia peruuntuu, kisoja peruuntuu... Nyt onneksi SRL viimein julkaisi tiedotteen jossa ohjeistetaan ettei tällä hetkellä ole mitään syytä kisoja tai valmentautumista keskeyttää jos tallissa kaikki terveinä. Salonkin ensi viikonlopun aluekisat siirettiin vapuksi. Ja sitä seuraavana viikonloppuna meillä olisi jo ensimmäinen Seilinpoikacupin osakilpailu, paniikki meinasi iskeä etteikö saada yhtään aluestarttia alle ennen sitä. Onneksi Iitun valmennuksessa kuultiin että Tampereella ensi viikonloppuna järjestetään alue-estekisat, mehän lähetään siis Tampereelle! Elli lähtee mukaan Saralla ja Miia Salamalla, ihanaa! Ilmoittauduin luokkiin 90cm (muistaakseni 367.1) ja 100cm jossa ihanneaikaratsastus, siinä voi olla jotain mahdollisuuksiakin poneja vastaan. Sunnuntaina tosiaan lähdettiin Iitulle estevalmennukseen. Minun ja Ellin lisäksi ryhmässä oli kolme muuta, välillä joutui odottelemaan minun malttamattomalle mielelle vähän liian kauan. Ensin tehtiin pareittain isolla ympyrällä, jossa oli kaksi kavalettia, laukkatyöskentelyä. Hoppunen kuunteli ihan super hyvin nyt uudella kuolaimella, tuntui todella helpolta aikaisempiin kavalettiräpellyksiin verrattuna. Sitten suhteutettu väli joka olisi ollut viiden askeleen väli normaalilla laukalla, nyt siihen piti tehdä kuusi. Tämäkin ihan OK, Hopponen malttoi ihmeesti odottaa. Mitäs muuta mentiin, kahden askeleen sarjaa, autonrengasestettä. Eka kertaa kun tultiin sarjalle oli tullut Iitulla vahingossa liian pitkä väli siihen ja tuli vähän hankala hyppy meille. En tiedä vaikuttiko tämä asiaan mutta sitten kun tultiin samainen sarja radassa tapahtui jotain hassua ja ajattelin jo ettei hypätä vaan otetaan uusiks mutta herrapa päätti hypätä paikaltaan okserin juuresta... Hyppäs siis suoraan ylöspäin keräten jalat vatsan alle ja tuli alas keskelle okseria.... No joo, tästä on jotain kuvamateriaaliakin kun saan Elliltä :) Aika rehti hevonen. Joko se yritti korjata itse edellisen yrityksen hassua hyppyä tai sitten se keskittyi Saraan joka jotain loikkasi taustalla niin että Elli meinas horjahtaa selästä tai sitten kenkä joka lähti esteen jälkeen irtosi jo välissä. Minua se ei ainakaan kuunnellut kun yritin sarjan välissä jalalla ratsastaa eteen. Otettiin sitten koko rata alusta, suhteutettu pysty-pysty pitkällä sivulla, toisella pitkällä sivulla pysty-okseri sarja, siitä suhteutetun eka pysty josta lävistäjälle rengasesteokseri ja toiseen suuntaan pysty-pysty suhteutettu, esteiden korkeudet 100-105cm. Rata meni muuten ihan OK mutta en ole tottunut siihen että saan käyttää jalkaa noin paljon. Vaaditaan vielä totuttelua uuteen kuolaimeen. Ja sain muutamat pelhamit Iitultakin vielä kokeiltaviksi. Periaatteessa parempi kun on paremmin edestä hallinnassa etenkin kurveissa, mutta tyssääkö vauhti sitten esteille? Testaillaan... Nyt yritän mennä lyömään irronneen takakengän takaisin ja sitten kokeilemaan jompaa kumpaa pelhamia sileellä ja maastossa. Kuvamateriaalia valmennuksesta luvassa kun Elli laittelee mulle päin ;-)